Viimeinen päivä Salinaksessa ja hyvästien jättäminen on aika rankkaa. Kyynelsilmin kirjoitan ja yritän ymmärtää, että Salinaksen aika on nyt lopussa. Näen tosi outoja unia, joissa sekoittuvat Suomi, Chile ja Salinas. Viimeisinä päivinäni Ecuador on todella pannut parastaan, jotta minun olisi mahdollisimman vaikeaa lähteä.
Minulle järjestettiin jo torstaina 5. elokuuta pienet läksiäiset. Oli ihanaa, enkä edes itkenyt!
Sessi on täällä! (kiva toi mun maha..)
Onneksi Sessin ei tarvitse saada ruokaansa kiinni..
Orkidean löytäminen luonnosta on edelleen tosi siistiä.
Pilvimerta tulee ikävä.
On siis aika jättää hyvästit myös blogilleni. Suomesta käsin kirjoitan vielä Cinthyan häistä ja viimeisistä viikoista Salinaksessa, sekä jonkinlaisen yhteenvedon ajastani täällä sekä tunteistani. Tämä on nyt kuitenkin viimeinen Ecuadorista käsin kirjoittamani teksti.
Morsiamen kanssa.
Alice ja Juliana.
Anna.
Claudia.
Maria José (ja mun rintsikat).
Ai niin, ja sitten yksi juttu vielä. Sain morsiamen sukkanauhan, eli häät on siis tiedossa vuoden sisällä. Dorian puolestaan sai edeltävänä viikonloppuna sulhasen kukkasen, hänellä siis myös häät edessä tulevan vuoden kuluessa. Aika huvittava yhteensattuma.
Huomatkaa hienot "hansikkaat".
Aurora
http://www.youtube.com/watch?v=QbN0g8-zbdY
